perjantai 31. toukokuuta 2019

Pennut lähes 5 viikkoa, video

Koska en näköjään ehdi teille kirjoittaa koskaan postausta loppuun saakka, tässä video tältä illalta.



maanantai 20. toukokuuta 2019

3 viikkoa ja vauhti kasvaa

Eilen tuli pennuille 3 viikkoa täyteen. Vauhti kasvaa ja persoonat alkaa erottua.


Maitobaarille ei myöskään enää kaikki mahdu samalla kertaa. Yritys tosin on kova..


sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Kuvaterveiset vielä

Ensimmäiset pennut kävi ihmettelemässä ulkoilmaa hetken verran. Oli vähän jännää!


Ja vielä video ruokailusta. Kohta on otettava toinen astia käyttöön. :)


Miten ottaa yhteyttä

Ajattelin listailla vähän ajatuksia siitä millaisia koteja toivon pennuille. Edelleen etsin muutamalle urokselle maalaisjärkeä omaavia koteja, joissa koira on perheenjäsen, mutta ei poissuljeta harrastamista tai näyttelyissä käyntejä. Laatikossa kasvaa muutama todella topakan oloinen uros, jotka tarvitsevat ehdottomasti rodun tuntevan kodin. Dominanssia on havaittavissa ja jo nyt ravistellaan toisia pentuja niskasta. Kovin äkkiä tuollaiset yksilöt ovat väärissä käsissä ongelmatapauksia. Maalaisjärjellä ja johdonmukaisuudella pääsee kyllä pitkälle ja apuja toki tarjotaan kaikille sitä kaipaaville :)

Mutta sitten ne pentukyselyt. Paras tapa on lähestyä sähköpostilla tai puhelimitse soittamalla. Tekstiviestitse tapahtuviin kyselyihin en vastaa ja jos ensimmäinen kysymys on hinnasta, niin sekään ei anna parasta kuvaa siitä, mitkä motivoi pentua hankkimaan. Pennun hankintakustannus on kuitenkin pieni verrattuna siihen kokonaiskustannukseen mihin koiraa hankkiessa kannattaa varautua. Kannattaa kertoa jotain itsestään ja koirataustoistaan. Miksi on kiinnostunut tästä yhdistelmästä ja / tai kasvattajasta yleisesti. Jos ei tunne koiria pentueen taustoissa, niistä voi kysellä avoimesti, kerron kyllä kaikki tiedossani olevat hyvät ja huonot puolet mahdollisimman kattavasti. Jos joku kasvattaja kertoo vain hyviä puolia, niin joko hän valehtelee tai ei oikeasti ole miettinyt kokonaisuutta. Nimittäin täydellisiä koiria ei ole meillä kellään, se kannattaa muistaa! Itse pelottelen mielummin vähän liikaa, kuin maalailen ruusuisia kuvia, sillä on positiivisempaa ettei niitä kaikkia dobberien sairauksia tule, kuin että niihin osaa varautua etukäteen. Valitettavan paljon kun genetiikka tekee omiaan ja vaikka kuinka yrittää terveyden suhteen parhaansa, ei kukaan voi tietää etukäteen miten yhdistelmä oikeasti onnistuu.

Mitä sitten tarjoan pennunostajille. Ensinnäkin toivottavasti kattavan paketin tietoa dobberista rotuna, pentujen taustoista, vanhemmista, isovanhemmista, puolisisaruksista jne. Pennut saavat mukaansa pentupaketit, toivottavasti rekisteritodistukset ehtivät mukaan (riippuu kennelliitosta) ja ne luovutetaan sirutettuina ja eläinlääkärin tarkistamina valmiina uusiin kokemuksiin. Meillä pennut saavat ulkoilla, elää perheen keskellä ja tapaavat meidän oman perheen koirat, sekä mahdollisimman paljon erilaisia pennunkatsojia ennen luovutusta. Pyrin pentutestamaan pennut, jotta mahdollisimman hyvin löytyisi ne pennut jotka sopivat uusille kodeilleen.Otan vastaan toiveita mikä pentu olisi mieluisin, mutta viime kädessä teen itse valinnat ohjaten harrastajalle eniten siihen lupaavan pennun ja ensikertalaiselle vähemmän dominoivan ja rämäpään. Pennunostajat liitän kennelryhmäämme facebookissa (niin halutessa), jossa voi jakaa toisten Dobechester-ihmisten kanssa kuvia, kysymyksiä tai vaan kuulumisia. Meillä on kasvattileirejä n. 1-2 kertaa vuodessa ja terveystutkimusten osalta järjestetään kimppatutkimuksia. Välillä on järjestetty pentutreffejä tai kokoonnuttu muuten vaan. Riippuu pentueen ihmisten aktiivisuudestakin. Tukea ja turvaa tarjoan ja aina lupaan auttaa parhaani mukaan ongelmatilanteissa. Jos en itse asu lähellä, voin ohjata tahon luokse, joka osaa auttaa.

Pääasia kuitenkin, että oikeat kodit löytävät oikeat pennut. Siispä jos pentu kiinnostaa, niin ota ihmeessä yhteyttä!

torstai 16. toukokuuta 2019

Kiinteän ruuan maistelua

Pahoittelen kaikille tästä harventuneesta päivitystahdista, mutta arjen pyörittäminen kiireisen työn, lasten ja koiranpentujen keskellä vie voimat niin, että kovin usein ei ole aikaa tai energiaa istahtaa päivittämään kuulumisia. Pentulaatikon laidallakin on jo sellainen tohina, että siellä hyvä jos puhelimen ehtii ottaa käteensä. :)

Mutta siis asiaan. Toissa iltana annoin pennuille ensimmäiset maistiaiset kiinteistä ruuista. Aloitan pienellä määrällä jauheliha piimä mössöä ja siitä sitten lisäillään turvotettua nappulaa myöhemmin joukkoon. Kuten arvata saattaa, mössö maistui hyvältä ja eilen meno olikin jo lähes konkarimaista touhua.


Samalla voisin todeta, että nyt aletaan pikkuhiljaa availla ovia vieraille, joten jos haluaa tulla katsomaan pentuja ennenkuin muuttuvat piraijalaumaksi, niin kannattaa alkaa sopia aikaa pian. Tämä joukko tuntuu kehittyvän nopeasti!! Verratkaa vaikka alkuaikojen videoihin, niin onhan tässä iso ero :)


maanantai 13. toukokuuta 2019

Hei maailma!

Tänään minut tunnistettiin ensimmäisen kerran pentulaatikossa selvästi. Samalla myös maailma on valloitusta vailla, joten ensimmäiset korotuspalat on syytä hakea tänään. Vai mitä sanotte?


Nyt alkaa persoonat erottua ja kohta laitan ensimmäiset pannat kaulaan. Maailma on avoinna!

perjantai 10. toukokuuta 2019

Haparoivia askelia

Viikko on hujahtanut todella nopeasti töiden ja perheen parissa. Samassa ajassa pennut on ottaneet huiman harppauksen eteenpäin kehityksessä. Näkö alkaa pikkuhiljaa kehittyä ja tarve  nousta jaloilleen tulee luontaisesti.

Tässä pieni pätkä kuhinasta kun Sissi menee laatikkoon pienen tauon jälkeen.


Ja vielä toinen hetki myöhemmin, kun ruokabaari on auennut :)




Ihania haparoivia ensiaskelia. <3 Kohta mennäänkin todella lujaa ja pentulaatikon laidat on vain hidasteita.. 

tiistai 7. toukokuuta 2019

Silmät aukeaa

Ensimmäisillä pennuilla on alkanut silmät jo hieman raottua auki katsomaan maailman menoa. Vielä eivät pennut näe silti mitään, mutta ei enää mene montaa päivää, kun hahmottavat mitä ympärillä tapahtuu. Jo nyt on havaittavissa kunnon kuhina laatikossa, kun Sissi sinne saapuu pentujen luokse. Vaikka ei vielä näe, voi silti lähteä vauhdilla mönkimään eteenpäin etsien tissiä. Täytyy koettaa joku kerta ottaa videota moisesta kuhinasta, on se sen verran  hauskan näköistä kun pystyssä ei juuri pysy, mutta eteenpäin on päästävä.

Muutenhan meidän elämä on tasaista pentujen ihastelua. Kaikki kasvaa tasaisesti, enää en ole punninnut pentuja vaan luotan "näppi tuntumaan". Pari isoa mörssäripoikaa on joukossa, jotka erottuu ja joita pyrin välillä siirtämään etutisseille, etteivät liikaa omi parhaita paikkoja pelkän ylivoimansa vuoksi.

Tässäpä teille pieni pätkä syömisestä eiliseltä. Sissi pissattaa yhtä poikaa ja yksi ruskea näyttää miten esteet on tehty voitettaviksi. Ja osa syö häntä vipattaen tissiä minkä ehtii.



sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Uniset pennut

Unisissa pennuissa on vaan sitä jotain. Näitä ei kyllästy katsomaan millään. Tässä vähän videoterveisiä ja nukkumatyylejä pennuilta. Tänään siis viikko täynnä ja elämä maistuu. ❤️


lauantai 4. toukokuuta 2019

Uusia kuvia galleriassa!

Sissin äippä Sanna tuli vierailulle katsomaan pentusia ja nappasi samalla muutaman tilannekuvan pentulaatikosta. Käykäähän siis katsomassa pentujen omassa galleriassa otoksia.

Muuten kuulumiset on varsin hyviä. Pennut kasvaa tasaisesti. Molempia tyttöjä seurailen edelleen ja koetan pitää huolen että pääsevät paremmin tisseille möhkäle uroksia vastaan. Yritän, ettei kokoero kasvaisi liian suureksi, sillä sitten on aina hankalampaa pienemmillä taistella omasta paikastaan.

Ensimmäinen vieras laatikon laidalla oli eilen Taina, joka tuli työmatkani vuoksi hoitamaan pentuja päiväksi. Ensi alkuun oli ollut haasteita, sillä Sissi oli meinannut että hänen pentujensa luokse ei vierailla ole asiaa. Pari siivua makkaraa muutti kuitenkin ajatukset ja lopun aikaa Taina saikin olla pentulaatikon laidalla pentuja ihastelemassa. Iso kiitos Tainalle pentujen hoidosta ja kuvista pitkin päivää! :)




keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Ensimmäiset vuorokaudet takana

Ensimmäiset vuorokaudet on sujuneet rauhallisesti. Sissin kanssa on viihdytty pitkälti pentulaatikossa, vaikka varsinaista tarvetta päivystykselle ei olekaan ollut. Pienimmät pennut on molemmat tytöt ja hekin ovat pitäneet puolensa todella hyvin tissillä isompia poikia vastaan, joten kasvua on tullut tasaisesti kaikille.

Parin ensimmäisen päivän aikana sai olla tarkkana, että Sissi malttoi juoda ja syödä tarpeeksi, mutta tänään meidän mammakoira malttoi tulla pihalle jo muun lauman kanssa pariin otteeseen. Ruoka ja vesikin on uponnut jo entiseen tahtiin, joten elämä vaikuttaa positiiviselta kaikin puolin. Tänään sain jo aikaiseksi tehdä pentumainoksen Working dogin puolelle, sekä lähetin tiedot lisättäväksi SDY:n pentulistalle. Koska oletuksena oli pieni pentue pakastespermalla, en kovin paljon halunnut mainostaa pentuetta ennen kuin tiesi mitä sieltä syntyy. Mielummin näin, kuin joutua sitten kertomaan ikäviä uutisia, että pentuja ei tullut tai niitä syntyi liian vähän.

Mutta tässä nämä kuvaterveiset, niitähän kaikki varmasti eniten odottaa :)



Ja vielä lopuksi video ruokailun loppuhetkestä, jolloin enää kaksi urosta jaksoi roikkua tisseillä. Nukkuvat pennut vaan on jotenkin niin symppiksiä, että en kyllästy millään katsomaan ja ihastelemaan niitä. Toivottavasti ette tekään :)


tiistai 30. huhtikuuta 2019

Pennut 2vrk

Tätä se on nyt meidän elämä, syödään ja nukutaan. ❤️

Onneksi kaikki pennut ei pyri tissille yhtä aikaa ja Sissikin ottaa todella rauhallisesti. 

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Videoterkut

Videoterveiset pentulaatikosta


Ensimmäinen yö

Minulla on tapana nukkua ensimmäiset yöt aina pentulaatikon vieressä. Voin seurata paremmin laatikon tapahtumia ja auttaa mahdollisesti pienempiä yksilöitä tissille silloinkin, kun kaikki muut nukkuvat. Yleensä nuo ensimmäiset yöt on sellaisia, jolloin unta ei juuri saa, johtuen jälkipoltoista ja pienempinä syntyneistä pennuista. Nartun vaihtaessa asentoa, pienet pennut joutuvat helposti kauemmaksi emosta ja alkavat sitten äännellä, josta narttu hätääntyy ja alkaa "metsästää" pentuja lähemmäksi. Näissä tilanteissa on helpointa, jos itse auttaa pennut takaisin emon luo, kun sopiva asento on löytynyt.

Nyt oli poikkeuksellisen helppo ensimmäinen yö. Sissi on todella rauhallinen pentulaatikossa, eikä joukossa ole ainakaan vielä heikompaa yksilöä jota pitäisi vahtia, että varmasti pääsee syömään vuorollaan. Maitoa tulee sen verran paljon, että nisät pyrkii pikemminkin pakkautumaan täyteen, joten sitä täytyy vähän vahtia että kaikkia tulee tyhjennettyä tasapuolisesti.

Nyt sitten vain seuraillaan ja odotellaan, että miten ensimmäiset päivät lähtee sujumaan. Alustavasti sanoisin, että muutama uros etsii vielä napakoita omistajia.

Pennut 1 vrk

 Pojat huilaa Sissin tassun päällä

Ruskeat pojat 1vrk

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Terveisiä pentulaatikosta

Eilen illalla meillä alkoi petaaminen ja siirryimme Sissin kanssa nukkumaan pentulaatikkoon. Minä ulkopuolelle ja Sissi sisäpuolelle. Yö meni petaillessa, mutta koska aamulla oli kaikki rauhallista ja synnytyksestä ei merkkiäkään, päätin suunnata Fian kanssa BH-kokeeseen.

En ehtinyt ihan ilmoittautua koepaikalla, kun jo kotoa tuli puhelu, että synnytys on alkanut. Matka ei ollut pitkä, mutta tuona aikana oli jo ehtinyt syntyä neljä pentua maailmaan Nikon avustuksella. Tai eipä Sissi juuri apuja tarvinnut. Pullautteli pentuja maailmaan kuin plussapalloja konsanaan.

Minun tultua kotiin tuli synnytykseen hetken tauko. Ehdin käydä pennut rauhassa läpi, syntynyt oli kolme mustaa urosta ja yksi musta narttu. Kaikki pennut olivat hyvin elinvoimaisia, pyrkineet heti tissille ja sissikin hoiti niitä kuin vanha tekijä.

Viides syntynyt pentu toikin sitten tullessaan pienen yllätyksen. Hetken katselin märkää pentua miettien mitä siinä on erilaista. No ruskeahan se. Vinnin ruskean periyttämisestä ei ollut koskaan tietoa, joten sen suhteen yllätys oli aika suuri. Seuraavakin uros oli ruskea, joten jakauma alkoi muistuttaa pelottavasti edellistä Vinnin pentuetta, jossa syntyi kaikkiaan 10 mustaa urosta ja yksi narttu..

Kun vielä seitsemäskin pentu oli uros, alkoi kasvattajan hymy hyytyä ja ilo elinvoimaisista pennuista jäädä taustalle. Onneksi viimeisenä syntynyt terhakka ruskea tyttö pisti hymyn taas kasvoille ja voimme Sissin kanssa hengähtää ihastelemaan suloisia hyvin imeviä pentuja. Kaikki pennut syntyivät hyvin vaivattomasti ja Sissi on luontaisesti rauhallinen emo.

Nyt toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja ensimmäiset pari päivää kaikki alkavat kasvaa toivotunlaisesti.

perjantai 26. huhtikuuta 2019

Vetoketjuja maha täynnä..

No niinhän siinä kävi, että vaikka maha ei päällepäin kovin isolle näytä (tuntunut on kyllä varsin piukealle), niin useampi "vetoketju" oli Sissin mahaan ehtinyt..

Käytiin äsken läheisellä eläinlääkäriasemalla ottamassa röntgenkuva Sissin mahasta ja eläinlääkärin kanssa laskettiin 7-8 rankaa ja/tai kalloa. Siitä sitten vain itse laskemaan montako kuvassa näkyy <3



maanantai 22. huhtikuuta 2019

Suurella sydämellä

Vinnin kanssa päästiin kerran osallistumaan televisiomainoksen tekoon. Nyt kun kevätaurinko mukavasti lämmittää ja jäätelömainokset alkavat pyöriä telkkarissa, tässäpä teille hiukan historian havinaa.

We proudly present "Suurella sydämellä" - pahiksena kukapa muukaan kuin meidän Vinni <3

Rakastan <3 Kuva: Mia M 


sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Mammaloma alkanut

Sissi saapui eilen meille tänne Pukkilaan kasvattamaan masuaan. Selvästi mahassa liikkuu jotain, mikään valtava maha ei ole, mutta useampi siellä on kuitenkin tulossa. Loppuviikosta koetetaan päästä röntgeniin tarkistamaan määrä ja samalla voidaan sitten suunnitella pentulaatikon kasausta.
Siihen asti meillä paapotaan tulevaa mammaa, joka onkin jo äidillisen seesteinen luonteeltaan. ❤️
Arvauksia määrästä ja jakaumasta saa esittää  oikein arvanneelle tarjotaan pullakahvit pentulaatikon äärellä.

Herrasväki hei, pennut tarvitsevat ruokaa! t: Sissi

keskiviikko 17. huhtikuuta 2019

Kuvagalleria

G-pentueelle on nyt luotu myös oma kuvagalleria, jonne koetan päivitellä kuvia sitä mukaa kun pentue syntyy ja kasvaa. 

Kuvagalleriaan pääset tästä LINKISTÄ.


maanantai 15. huhtikuuta 2019

Taustoja

Tervetuloa lukemaan G-pentueen elämää ja taustoja blogin muodossa. Koetan päivittää blogiin kuulumisia ja samalla vähän avata taustoja miten pentueeseen on päädytty ja mitä siltä odotetaan. Kirjoittajana toimin minä, Kaisa, Pukkilalainen koiraharrastaja. Elämää Dobermannien parissa vuodesta 1999 ja kasvatusta vuodesta 2003 alkaen. Kasvatan hyvin pienimuotoisesti, tavoitteena itsevarma ja tasapainoinen koira, jonka kanssa on hyvä harrastaa ja elää kotona. Terveys on minulle todella tärkeä asia ja vaikka tiedänkin, että täydellisen terveisiin koiriin on mahdotonta päästä, niin uskon tutkimisen ja avoimmuuden tuovan meille paremman tulevaisuuden.

Lisää kasvattamiseen liittyvistä ajatuksistani voi lukea omasta blogista: https://dobechester.blogspot.com/

Mutta sitten itse asiaan.

Ensin hieman Sissin taustoista: Sissin isään Javanthiin rakastuin vuosia sitten treenikentän laidalla Ruotsissa. Muistan edelleen sen ensi hetken, kylmät väreet kulkivat läpi kropan, kun todella temperamenttinen ja vietikäs uros haukkui piilolla. Ulkonäöllisesti ei mikään voittajauros, mutta ah, se itsevarmuus. Olin vain kerrasta myyty. Ajatukseni ja yritykseni olikin käyttää Javanthia itse jalostukseen, mutta koska elämä joskus heittelee, tuo yritys ei koskaan toteutunut. Kun siis oli mahdollisuus hankkia Javanthin pentu mielenkiintoisesta nartusta Iidasta (myös Iidan isä Don Diego vom Harten Kern sykähdytti vuonna 2009 minua kovin paljon IDC:ssä), oli päätös varsin selvä. Tästä pentueesta lähtee pentu kasvamaan tulevaisuutta varten. Jo tuolloin mielessä oli mahdollisuus yhdistää Sissi sukutaulunsa puolesta Vinniin.

Vinni sitten taas.. Toista samanlaista tuskin koskaan tulee. Sitä ääretöntä itsevarmuutta, temperamenttia, viettiä, terveyttä, ulkonäköä.. Vinnissä oli kaikki se, mitä Dobermannissa minusta kuuluu olla. Kaunis silti toimiva ja kaikinpuolin terve. Kohtalo teki silti tepposensa, Vinni oli minulle toinen dobermanni, mutta täysin eri maata kuin ensimmäinen dobberini oli. Osaltaan siksi, teinkin Vinnin kohdalla todella monta virhettä ja niistä johtuen koskaan ei päästy kisakentille asti. Minun kisajännitykseni yhdistettynä siihen, ettei Vinni mielestään tarvinnut minua, oli yhdistelmänä liian haasteellinen.. Rehellisesti en tiedä pärjäisinkö tänäkään päivänä Vinnin kanssa niin hyvin kuin haluaisin, mutta tekisin ainakin alusta asti hallinnan osana treeniä ja toivoisin parasta :)

Sitten tähän yhdistelmään. Sissi on luonteeltaan hyvin vietikäs ja hyvin ohjattavissa oleva narttu. Erittäin helppo opettaa uusia asioita, kun motivointi on helppoa vahvan saalisvietin ja taistelutahdon ansiosta. Sissin molemmat vanhemmat on tutkittu veteraani-ikäisenä sydämen osalta terveeksi, mikä on ehdottomasti keskivertoa parempi lähtökohta rodun tilanteen huomioon ottaen. Sissin riskit tulevat luuston puolelta, lievä spondyloosi rintarangassa, sekä C-lonkat aiheuttivat minulle pidemmän aikaa miettimisen aihetta. Halusin valita Sissille puhdasselkäisen uroksen ja koska ulkomailla selkiä ei kuvata, se rajasi valinnan Suomessa oleviin uroksiin (ja varsin nuoriin). Ja olihan tietysti edelleen olemassa Vinnin sperma.. Vinni kuvattiin muista syistä muutamia viikkoja ennen 10v. synttäreitä ja siinä nähtiin selän olleen puhdas spondyloosista tai muista muutoksista. Vinnin valintaa mietin kuitenkin todella pitkään, sillä Vinnin ollessa hyvin saalisviettinen ja taistelutahtoinen ja Sissin samoin, tulee harrastusominaisuuksia kerralla yhdistelmään roppakaupalla.. Kuitenkin kyseessä on "tulokseton" yhdistelmä ja ei käyttölinjoista, eivät tosi harrastajat kiinnostu yhdistelmästä siinä mittakaavassa kuin toivoisin. Toki, minulle tärkeintä on aina ollut hyvät kodit, joissa koirat pidetään perheenjäseninä ja niiden kanssa harrastetaan itselle ja koiralle sopivia lajeja - ja sellaisia koteja uskonkin löytäväni jokaiselle :) Ainakin yhdistelmä tarjoaa monipuolisuutta, ei poissulje näyttelyitä eikä pk-harrastamista ja oletusarvoisesti hyvin tasapainoisia koiria myös kotioloissa. Minua miellyttää, toivottavasti teitä muitakin! :)






sunnuntai 14. huhtikuuta 2019

Pentumainos

Meille odotetaan kevätpentuja syntyväksi vapun tienoilla! <3

Olemme yhdistäneet jotain vanhaa, sekä uutta. Sijoitusnarttumme Sissi (Way Out West Fantasia) on siemennetty upealla jo edesmenneellä uroksellamme Vinnillä (Vincent-Vogue V Alpha Nordic). Tästä yhdistelmästä odotamme temperamenttisia, hyvin saalisviettisiä ja silti tasapainoisia koiria, jotka soveltuvat harrastusten lisäksi myös näyttelyihin.

Vinni oli pienestä (69cm) koostaan huolimatta todella Suuri persoona. Erittäin itsevarma ja todella temperamenttinen uros jäi eläessään monen mieleen, eikä vähiten käyttöominaisuuksiensa vuoksi. Vinni eli täysin terveenä lähes kymmenen vuotiaaksi ja mm. luusto kuvattiin terveeksi vain viikkoja ennen kuolemaa (epävirallinen). Näyttelyissä Vinni pärjäsi hyvin, ollen mm. IDC Veteran Sieger v. 2009. Vinnin aikaisemmasta pentueestamme IPO3 FI&N MVA Dobechester Briolana osoitti myös toimivuutensa niin harrastus, kuin näyttelysaralla (mm. IDC V3 isossa nuortenluokassa 2008).

Sissi on 3-vuotias sijoitusnarttumme yhdistelmästä IPO3 SE MVA KORAD Diragos Javanth - ZTP V1A Way Out West Cayenne. Sissi on hyvin saalisviettinen ja taistelutahtoinen ohjattava nuori narttu ja Sissin toivommekin tuovan pentueeseen hitusen Vinnin kaipaamaa ohjattavuutta. Sissin taustoista mainittakoon, että molemmat Sissin vanhemmista, on tutkittu sydämen osalta terveeksi vielä veteraani-ikäisenä. Lisäksi Sissin isä Javanth kilpaili MM-tasolla 8-vuotiaaksi asti. Sissi itse on tutkittu sydämen osalta terveeksi kahdesti (01/2018 ja 02/2019).

Yhdistelmä koiranetissä

Mikäli etsit itsellesi monipuolista harrastuskoiraa ja sinulle terveystutkimusten tekeminen on tärkeää, tule mukaan rentoon porukkaamme. Järjestämme kasvattileirejä ja kennelryhmämme on aktiivinen varustettuna hyvällä huumorilla.

Pienimuotoista Dobermann kasvatusta vuodesta 2003 - tavoitteena terve ja toimiva Dobermanni.

Dobechester Dobermanns
Kaisa Tynkkynen
dobechester@gmail.com
p. 0504951121